Usein kysytyt kysymykset

Tämä FAQ on julkaistu ensimmäisen kerran Terminaali 3/00:ssa Jari Korhosen kirjoittamana. Seuraavan kerran FAQ julkaistiin päivitettynä ja täydennettynä Terminaalissa 2F/01 (Fuksinaali). Tämän jälkeenkin tätä FAQin päivitystä on tapahtunut, muun muassa viimeisimmässä päivityksessä vuonna 2016 lisättiin vihdoin tämä FAQin vitsi jonka poissaolo on kaihertanut varmasti monia. Tämän FAQin on tarkoitus olla mahdollisimman luotettava tietolähde. Kirjoittajat eivät ota vastuuta näiden ohjeiden sisältämistä asiavirheistä, tai näiden asiavirheiden aiheuttamista mahdollisista henkisistä, fyysisistä tai hengellisistä kärsimyksistä.

OSA A: Opiskelusta

1. Tarvitseeko kursseille ilmoittautua?

Juu, ja se tehdään WebOodissa. Tentteihin pitää usein ilmoittautua erikseen (katso kohta 7). Moniin kursseihin kuuluu myös pakollisia laboratorioharjoituksia, joihin pitää ilmoittautua. Ylipäänsä ilmoittautumiskäytännöt ja muut tärkeimmät asiat selviävät lähes poikkeuksetta kurssin ensimmäisellä luennolla.

Kielikeskuksen järjestämille kursseille on aina ilmoittauduttava. Syyslukukauden englannin kursseille ilmoittaudutaan yleensä heti elokuun alussa ja kevätlukukauden kursseille joulukuun alussa. Kurssit täyttyvät nopeasti. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa.

Jos suoritat tietotekniikan pakolliseen opinto-ohjelmaan kuulumattomia, esimerkiksi taloustieteiden (TaTK) tai humanistisen tiedekunnan kursseja, on ilmoittautumiskäytäntö yleensä huomattavasti tiukempi. Toisin sanoen: mikäli opinto-oppaassasi on mainittu koulutusohjelmasi kohdalla tietty TaTKin kurssi, voit suorittaa sen huoletta. Muussa tapauksessa kurssille pääsemisestä kannattaa tiedustella esimerkiksi luentojen vetäjältä.

2. Onko luennoilla pakko käydä?

Yliopistossa vastaat itse opiskelustasi. Opettaja, opinto-ohjaaja sen enempää kuin äitikään eivät tee sitä puolestasi. Luennoilla tai laskuharjoituksissa käyminenkään ei siis ole pakollista. Lue kuitenkin seuraavat kysymykset. Moniin tieto- ja sähkötekniikan kursseihin kuuluu pakollisia harjoituksia, joilla on pakko käydä. Kielikeskuksen kursseilla opetus muistuttaa paljon lukio-opetusta, ja läsnäolo kursseilla on enemmän tai vähemmän pakollista.

3. Kannattaako luennoilla käydä?

Yksiselitteisen vastauksen antaminen tähän kysymykseen on vaikeaa, koska kurssit, kurssimateriaalit, luennoitsijat ja opiskelijat ovat erilaisia.

Suurimmalle osalle opiskelijoista luennoista on todellista hyötyä. Useinkaan niillä, jotka eivät luennoilla käy, ei tule opiskeltua muutenkaan. Lisäksi usein (ei aina) kurssin kannalta keskeisimmät asiat selviävät paremmin luennoilla kuin esimerkiksi kirjoista lukemalla. Vaikka akateeminen vapaus houkuttelisikin, ei siis kannata heti lopettaa luennoilla käymistä, vaan miettiä tarkoin, mikä opiskelumenetelmä itselle parhaiten sopii. Jos ei kaikille luennoille pääse, opiskelukaverit ja kopiokone auttavat. On myös hyvä muistaa, ettei luennoilla käyminen korvaa itsenäistä opiskelua vaan tukee sitä.

Jos luennoitsija on huono, toisin sanoen lukee vain prujua ääneen, ei luennoilla välttämättä kannata käydä. Itsenäisesti opiskelemalla on useimmiten aivan mahdollista saavuttaa sama kuin luennoilla käymällä. Silloin pitää vain muistaa ja viitsiä tehdä työtä kurssin eteen. Pelkkä materiaalin kopioiminen ei riitä.

Kurssin ensimmäisellä luennolla kannattaa aina käydä, koska siellä tiedotetaan kurssin suoritustavasta, opintomateriaalista, laskuharjoituksista, ilmoittautumisesta laboratorioharjoituksiin jne. Samalla myös näkee millaisia luentoja luennoitsija pitää. Joillakin kursseilla luennoitsija myös kerää kurssille osallistuvien sähköpostiosoitteet, jotta hän voi tiedottaa sähköpostitse esimerkiksi luentoperuutuksista. Myös välikoetta tai tenttiä edeltävällä luennolla kannattaa yleensä käydä, koska monet luennoitsijat antavat hyviä "tärppejä" tenttiä varten ja kertaavat muutenkin keskeisimpiä asioita.

Opit kuitenkin varmasti vähitellen oman tyylisi opiskella, ehkä kantapään kauttakin, mutta opit kuitenkin. Opintomenestys kertoo lahjomattomasti, onko tyyli oikea.

4. Entä laskuharjoituksissa (laskareissa)?

Laskuharjoituksissa kannattaa yleensä käydä silloinkin, vaikka ei luennoilla viihtyisikään. Siinä missä luennot ovat usein luennoitsijan yksinpuhelua, laskarit muistuttavat enemmän esimerkiksi lukion matematiikan tunteja (positiivisessa mielessä.) Laskareissa käydään läpi esimerkkejä, ja laskuja pääsee laskemaan myös itse. Lisäksi laskareiden pitäjä neuvoo ongelmatilanteissa.

Joidenkin kurssien laskareista saa myös jonkinlaisia lisäpisteitä, jotka sitten nostavat loppu- tai välitenttien pistemäärää. Toteutus vaihtelee; toisinaan vaaditaan omatoimista lisätehtävien ratkaisemista mutta joskus pelkkä läsnäolo riittää. Koska laskarien pitäjät ovat usein assistentteja tai muuten vain laskeutuneet norsunluutornistaan vähän lähemmäksi opiskelijoita, kysymiskynnys on alhaisempi kuin luennoilla. Laskareissa kannattaa siis olla aktiivinen. Ratkaisujen kopioimisen sijaan tehtävien laskeminen oikeasti itse on ehkä paras tapa läpäistä ainakin matematiikan kurssit.

5. Mistä löydän tietoa kurssien aikatauluista, luentoperuutuksista, laskariryhmistä yms?

Verkossa ajankohtia löytyy parhaiten esimerkiksi WebOodista tai Lukkarista. Kurssien aloitusajankohtien suhteen periaatteena on, että ellei muuten ilmoiteta, kurssi alkaa lukujärjestyksessä ilmoitetussa paikassa kyseisen jakson alkaessa.

Kurssikohtaisen tarkemman informaation hankkiminen voikin olla hankalampi juttu ja yleinen mutinan aihe syksyisin. Jotkut opettajat pitävät omista kursseistaan informaatiosivua verkossa, joka on ehkä paras informaationlähde jos sattuu ylipäänsä ko. sivun löytämään. Yleensä käytetään Noppaa tai Optimaa. Kannattaa olla paikalla kurssin ekalla luennolla tai kysyä myöhemmin kurssin pitäjältä, mikä on pääsääntöinen tiedotuskanava. Matematiikan kurssien tapauksessa kannattaa seurata matematiikan jaoksen sivuja.

6. Mistä hankin kurssimateriaalin?

Yleensä kurssimateriaalina käytetään luennoitsijoiden kokoamia monistenippuja, "prujuja", joita myydään paperikaupassa. Lisäksi joidenkin kurssien prujuja (ja muuta materiaalia) voi löytää verkosta, kuten Optimasta tai Nopasta. Luennoitsija yleensä tiedottaa tästä mahdollisuudesta ensimmäisellä luennolla. Useiden TTO:n kurssien materiaali on lainattavissa kopioitavaksi Tellus-kirjaston mappihyllystä tai laboratorioiden sihteereiltä. Tuutortuvasta löytyy myös iso läjä prujuja. Matematiikan kurssien tapauksessa matematiikan jaoksen sivuilta löytyy materiaalia ainakin laskareita varten.

On syytä huomata, että yleensä prujut on tarkoitettu luentorungoksi ja eikä niitä yleensä olla tarkoitettu itseopiskeluun. Lisäksi prujujen taso vaihtelee rajusti. Hyvälaatuiset prujut riittävät kurssin läpäisemiseen. Jos pruju sattuu olemaan surkea, lisämateriaalin kuten kurssikirjan, muun kirjallisuuden tai internetin käyttäminen on paikallaan varsinkin, jos ei luennoilla viihdy. Jos todella haluaa oppia asiota eikä pelkästään päästä kurssista läpi, kannattaa silloinkin käyttää lisämateriaalia. Joskus asia on paljon helpompi ymmärtää, kun lukee saman asian selitettynä useammalla eri tavalla.

Useimmille kursseille on olemassa kurssikirja. Kurssikirjoja (samoin kuin muuta kirjallisuutta) voi lainata yliopiston kirjastosta, joskin usein juuri tentin alla kaikki kappaleet ovat lainassa. Tällöinkin käsikirjastokappaleita voi kuitenkin lukea kirjastossa. Kurssikirjoja voi myös ostaa yliopiston paperikaupasta, mutta se käy äkkiä kalliiksi.

Tentteihin valmistautuessa erityisesti vanhojen tenttien läpikäynti nauttii suurta suosiota opiskelijoiden keskuudessa. Vanhoja tenttejä on saatavilla ainakin edellä mainitusta Tellus-kirjaston mappihyllystä ja osaston sähköisestä tenttiarkistosta. Matematiikan jaoksen vanhoja tenttejä löytyy muun muassa jaoksen käytävillä olevista mapeista ja lokerikosta. Lisäksi jotkut kurssinpitäjät laittavat vanhoja tenttejä muun kurssin opetusmateriaalin mukaan verkkoon Noppaan tai Optimaan.

TOL:in vanhoja tenttejä löytyy tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden killan nettisivuilta.

OSA B: Tenttimisestä

7. Tarvitseeko tentteihin ilmoittautua?

Kyllä. Ilmoittautumatta jättämisestä voi seurata ikävä yllätys tenttipaperia palautettaessa, riippuen assistentin virkainnosta. Kurssin aikaisiin välikokeisiin ilmoittaudutaan yleensä WebOodissa samalla kun itse kurssillekin, mutta loppukokeet ja kurssien ulkopuoliset tentit ovat asia erikseen. Ne pidetään yleensä samaan aikaan monen muun tentin kanssa jossain isossa luentosalissa. Paikkoja tietyn tentin tekijöille ei ole kuin sen verran kuin heitä on etukäteen ilmoittautunut. Lisäksi tenttiin pitää muistaa ilmoittautua edellisen viikon maanantaina ennen kello 12. Sitä ei siis saa unohtaa. Lisää ohjeita yliopistotenteistä löytyy yliopiston sivuilta.

Käytössä on myös tenttiakvaario, jonka tarkoitus on, että opiskelijan ei tarvitse tehdä tenttiä tiettyyn kellonaikaan vaan silloin kun se hänelle parhaiten sopii. Sitä ei kuitenkaan käytetä paljon, ainakaan vielä, tietotekniikan kursseilla.

8. Minne ja milloin tenttitulokset tulevat?

Tenttitulokset tulevat yleensä tentin tai välikokeen järjestäneen tutkinto-ohjelman (tai vast.) ilmoitustaululle sekä aina Weboodiin. 

Oulun yliopiston opetuksesta ja opiskelijoista annetun johtosäännön mukaan opintosuoritusten tulokset on julkistettava kolmen viikon kuluessa siitä kun opettaja on saanut suoritukset arvosteltavakseen. Kesätentit ovat poikkeus; niiden tuloksia ei kannata odottaa tulevaksi ennen syksyä.

Erityisestä syystä laitoksen tai osaston johtaja voi myöntää lisäaikaa, missä tapauksessa asiasta on tiedotettava opiskelijoille. Käytännössä tiedotukseksi kuitenkin riittää paperilappu ilmoitustaululla. Lisäksi edellä mainittua kolmen viikon sääntöä rikotaan melko yleisesti. Joidenkin kurssien ja luennoitsijoiden kohdalla myöhästyminen tuntuu olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus, eikä asiasta aina vaivauduta tiedottamaan opiskelijoille edes edellä mainitun paperilappusen muodossa. Jos tenttituloksia ei ala kuulua, kannattaa asiasta kysyä luennoitsijalta. Jos sieltä päin ei kuulu mitään, ota yhteyttä killan opetusministeriin. Kurssinpitäjät ovat kuitenkin toivoneet, että jos jostain syystä tarvitsee kurssin opintopisteet tai tiedon kurssin läpäisystä pikimmiten, kertoo siitä vaikka jo ennen tenttiä, niin asiat sujuvat jouheammin.

Joskus tulokset myös tulevat hyvinkin nopeasti. Varsinkin matemaattisten tieteiden yksikkö ansaitsee tässä asiassa kiitosta; tenttien ja välikokeiden tulokset ovat ilmoitustaululla yleensä hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Parhaimmillaan ns. massatenttienkin tulokset ovat tulleet jo seuraavana päivänä.

9. Miksi tenttipapereita ei saa takaisin?

Yleisesti ottaen tenttipapereita ei palauteta. Tähän ovat syynä säännökset, jotka määräävät yliopiston arkistoimaan tenttipaperit tietyn ajan. Jos haluaa tutustua tenttinsä arvosteluun, siihen on oikeus. Tenttipaperit täytyy vain käydä kysymässä kurssin pitäjältä. Tenttipaperista on oikeus saada itselleen jäljennös.

10. Sain tentistä kolmosen. Onko se hyvä vai huono?

Viitonen on paras ja ykkönen heikoin. Arvosanoja vertailtaessa on syytä huomioida, että jakauma ei vastaa sitä, mihin lukiossa on totuttu. Lähes jokainen opiskelija saa joskus hylättyjä tai "keppejä" (1, alin hyväksytty), eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Lisäksi jakauma vaihtelee kurssin vaativuuden (ja mielenkiinnon) mukaan: on vaikeita kursseja, joista moni on tyytyväinen päästessään läpi, kun taas samalle henkilölle jostain toisesta kurssista 3 voi olla pettymys. Jos haluaa arvioida omaa "tasoaan", kannattaa verrata vaikka koko tentin keskiarvoon, joka ilmoitetaan toisinaan tenttituloksissa.

OSA C: Teekkarin tuntomerkeistä

11. Saako haalarin värin valita itse?

Olet valinnut haalarisi värin ottaessasi vastaan opiskelupaikkasi tietotekniikan koulutusohjelmassa. Yksi haalarin tehtävästähän on viestiä kantajansa opiskelualasta jo kauas ja helpottaa lajitoverien löytämistä esimerkiksi bileolosuhteissa. Tietoteekkareiden musta on sitä paitsi perinteikäs väri: myös muiden Teekkaripaikkakuntien Tietoteekkarit (lappeen Rantaa lukuunottamatta) kantavat ylpeinä mustia haalareitaan.

12. Miksi Teekkarilakki on niin kallis?

Oululainen Teekkarilakki on aivan oma versionsa eteläisten serkkujen vastaavasta, niinpä valmistusmäärätkin ovat pieniä. Se on kuitenkin jokaisen oululaisen Teekkarin tärkein ja perinteikkäin tuntomerkki, johon kannattaa ehdottomasti panostaa. Sehän hankitaan yleensä vain kerran elämässä. Ja muistathan: Oululainen Teekkarilakki on maailman paras Teekkarilakki.

13. Mitä solmut Teekkarilakin tupsunarussa tarkoittavat?

Solmut kertovat Oulussa vietettyjen Teekkariwappujen lukumäärän. Ne eivät siis (periaatteessa) oikeasti kerro vuosikurssista mitään, vaikka usein puhutaankin "vuosikurssisolmuista". Toki vietettyjen Teekkariwappujen lukumäärästä voi usein päätellä myös vuosikurssin: useimmiten kaksisolmuteekkari opiskelee kolmatta vuotta, ellei sitten ole viettänyt yhtä vuotta esimerkiksi valtion palveluksessa ja viettänyt Teekkariwappua siitä huolimatta. Valmistumisen jälkeen solmut avataan; solmutonta oululaista Teekkarilakkia kantaa siis vain valmis DI tai arkkitehti (no miksei lisensiaatti tai tohtorikin...)

On syytä huomata, että tämä solmukäytäntö pätee vain Oulussa. Etelän Teekkareilla solmujen teko ei onnistu yhtä hyvin, koska heidän tupsunarunsa lähtee keskeltä lakkia. Heillä solmu voi kertoa esimerkiksi avioitumisesta, lasten lukumäärästä jne.

14. Entäs lakin koristeet?

Oululaisessa Teekkarilakissa käytetään kokardina killan kokardia. Lakki kertoo siis paitsi oululaisuudesta, myös opintoalastasi. Lakin "tipassa" olevat mahdolliset ylimääräiset koristeet ovat yleensä hallituskokardeja, ja kielivät siitä, että lakin kantaja toimii tai on joskus toiminut kiltansa tai Oulun Teekkariyhdistys ry:n hallituksessa. Jotkut saattavat myös opintoalaansa vaihdettuaan kiinnittää entisen kiltansa kokardin tippaansa.

OSA D: Opiskelijaelämää

15. Missä ovat Oulun parhaat baarit?

Riippuu, mistä tykkää. Isoja yliopiston haalaribileitä järjestetään yleensä Apollossa tai Dionessa. Viikonloppuisin yliopisto-opiskelijat suosivat tanssipaikoista yleensä 45 Specialia (rockmusiikkia ja boheemi ilmapiiri), Hevimestaa (heviä mainstreamista turskanpalvaukseen), Kaarlenholvia (äärettömän ahdas aina perjantaisin ja lauantaisin) tai Tivolia (ne, joille eurodancekin kelpaa). Dione on maksukykyisen valinta. Baareista opiskelijoita tapaa esimerkiksi Caiosta, Tervahovista, St. Michaelsista, Leskisestä ja monista muista paikoista. Kysy tarkemmin joltakulta, joka tietää tarkemmin mieltymyksesi. Kysy myös euron illoista paikalliselta, jos halvat oluet tai lonkerot kiinnostavat.

16. Koska syödään? Ja missä?

Syöt silloin kuin nappaa, arkisin on aina joku ravintola auki yliopistolla 10-19 välillä. Amica tarjoaa yokunnan jäsenille (eli juuri sinulle, arvon ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksanut opiskelija) alehintaista ruokaa ravintoloissa, joita on sijoitettu ympäri yliopistoa. Unirestalla on yksi ravintola, Kastari, lipaston eteläpäässä Saalastinsalin luona. Annoksen hinta vaihtelee noin kahdesta eurosta (keitto) 2,6 euroon (perusateria) aina viiteen euroon (erikoisateriat ja rasvamätöt). Jos et vielä omista opiskelijakorttia, voit kuitenkin saada alennuksen vilauttamalla yokunnan jäsenmaksun maksukuittia.

Ruokalistat löydät helpoiten sivulta ruoka.kitchen

17. Niin mitä ne fuksipisteet oli?

Tässä vaiheessa kannattaa siirtyä jatkamaan lukemista Oulun Teekkariyhdistys ry:n sivuille. Se on kaikkien Oulun Teekkareiden kattokilta, joka tekee vaikka mitä. Siellä kerrotaan enemmän fuksipisteistä, passista, lakista, kasteesta ja muista fuksipalleroille tärkeistä asioista.

Kannatusjäsenet

Yhteistyössä